Syksyä... 6/10- 13

Yön aikana oli kulkenut jonkinlainen sadealue pääkaupunkiseudun yli, mutta olin nukkunut niin sikeästi etten ollut herännyt ropinaan. Anneli vei aamulenkille molemmat hitaammat koirat ja minä kiersin eri reittiä "Ronski Ronjan" kanssa. Aamiainen koostui lähinnä kahvista ja paistetuista munista leivän päällä, mutta merkittävän osan sai myös lakka- eli suomuurainkaakku, jonka Anneli osti läheiseltä ammattikoululta puoleen hintaan perjantai-illalla. Hakkaa maullaan monin verroin kaikennäköiset muut täytekakut. Ehkä haittapuolena vain hampaissa paukkuvat lakan siemenet.
Tytär on tällä hetkellä Hanoissa ja olen hieman huolestuneena seurannut erinimisten taifuunien etenemistä Kiinanmereltä rannikolle, mutta eivät onneksi yllä niin etelään kuin mitä Hanoi on. Lähtenevät kohta junalla etelämmäksi Hueen, jonka historialliset muistomerkit kärsivät kovasti sodasta, eikä varmaan Parfyymijokikaan ole enää nimensä veroinen. Mikäli itse joskus mielenhäiriössä menisin Vietnamin pohjoisosiin, niin haluaisin käydä Laosin rajan lähellä Dien Bien Phun laaksossa. Kun 40-luvun lopulla kävelin Käpylän kansakouluun, niin matkan varrella Koskelantiellä oli Helsingin Sanomien konttori, jonka ikkunan eteen pysähdyin myöhästymisen uhallakin katselemaan mustavalkoisia uutiskuvia Indokiinan tapahtumista ja Ranskan siirtomaavallan murenemista. Näin syksyllä on mukava muistella elämänkin kevättä ja tuntuu kummalliselta ajatella, että olisi kykenevä niin taloudellisesti kuin fyysisestikin toteuttamaan lapsuuden unelmia, jotka kuitenkin ovat saavuttamattomissa ja mennyttä maailmaa.